Katsaus kuluneeseen vuoteen sähköenergiamarkkinan näkökulmasta

Artikkeli

poikkeuksellisten ilmiöiden sävyttämä vuosi

07.09.2020 10:22

Kulunut vuosi on tarjonnut melkoista vuoristorataa niin sähköenergian myyjän kuin kuluttajankin näkökulmasta. Sekä sääolosuhteet että maailmanlaajuiseksi pandemiaksi paisunut Covid-19 ovat aiheuttaneet ilmiöitä, joita kukaan tai mikään ei ole pystynyt ennustamaan.

Hydrologisen tilanteen nopea vahvistuminen tammi- ja helmikuussa aiheutti voimakkaan laskun systeemihinnassa. Suomen aluehinta on pysynyt lähempänä Baltian tasoja. Maakaasulauhdesähkö on Keski-Euroopassa tällä hetkellä kilpailukykyisempää kuin kivihiili- tai ruskohiililauhdesähkö ja toimii siksi hintareferenssinä Pohjoismaille normaalissa hydrologisessa tilanteessa. Systeemihinta toteutui heinäkuussa 2,4 €/MWh ja Suomen hinta 20,2 €/MWh. Q2-20 toteutui systeemihinnan osalta 5,5 €/MWh ja Suomen osalta 22,5 €/MWh.

Systeemihinta on pysynyt kesällä hyvin matalana erittäin vahvan vesitilanteen sekä alhaisen kulutuksen takia. Siirtorajoitukset Norjasta ulospäin ovat hidastaneet vesitilanteen normalisoitumista. Elokuun aikana hintataso on alkanut elpymään. Suomen aluehinta on kiinnittynyt päivätunneilla usein Baltian maiden tasoihin ja noussut systeemihintaa korkeammaksi. Suomen ja Ruotsin ydinvoimalaitoshuollot tuovat nostetta Etelä-Ruotsin ja Suomen spot-hintoihin lokakuun loppupuolelle asti. Myös normaalia vähäisempi tuulivoimatuotanto Suomessa on nostanut aluehintaeroa.

Keväällä ja alkukesällä sademäärät jäivät normaalin alle mutta heinäkuussa sademäärät nousivat kahtena viikkona erittäin korkeiksi. Elokuussa sademäärät ovat jäänet alle normaalitason. Tällä hetkellä seuraavan kahden viikon osalta sademäärien odotetaan toteutuvan lähellä normaalitasoa.

Norjan allastasot laskivat loppukevään aikana alle normaalin, kun lumien sulaminen viivästyi. Sulamisvirtaamien ja runsaiden sateiden myötä kesällä varastot ovat nousseet hyvin korkealle tasolle ja lähestyvät maksimitasojaan loppukesän aikana. Lumivarastot olivat toukokuussa korkeimmat vuoteen 1958 saakka ulottuvan mittaushistorian aikana. Lunta on edelleen sulamatta tietyillä alueilla. Nämä lumet eivät kuitenkaan ehdi sulaa ennen kesää 2021.

Heinäkuussa sääkuva oli sateinen ja hydrologinen balanssi vahvistui. Elokuusta muodostui normaalia vähäsateisempi. Norjan virtaamien osalta on tehty kevään aikana uusia maksimeja, kun ennätyslumivarastot sulivat.

Markkinat odottavat päästökaupan laajentuvan muille sektoreille ja hintatason nousevan ilmastotavoitteiden toteutuksen perässä. Saksasta tuli heinäkuun alussa EU-puheenjohtajamaa. 27.5. komissio kertoi talouden jälkihoitoon tarkoitetusta elvytyspaketista, jonka rahoitukseen olisi tarkoitus käyttää energiamarkkinoiden näkökulmasta korkeampia päästökauppatuloja sekä hiiliveroja. Tämä viittaa siihen, että päästöoikeuden hinnassa voisi olla nousupainetta tulevina vuosina. Saksan CDU-puolue ilmoitti kesäkuun lopussa tukevansa päästökaupan laajennusta lämmöntuotantoon ja liikenteeseen. Hintatasot liikkuvat keskusteluissa 2026 55 €/CO2t:ssa. Lyhyellä aikavälillä hintatasoon luo epävarmuutta COVID-19 tilanteen kehittyminen Euroopassa. 

Maakaasulauhteen lasku ja erittäin matalapainevoittoinen sää Pohjoismaissa ovat näkyneet Suomen aluehintaerotuotteiden nousuna. Vahva vesitilanne ja pitkälle syksyyn jatkuvat ydinvoimahuollot pitävät aluehintaerot korkeina Q3:n ajan. Q4:llä ydinvoimaa tulee kuitenkin olemaan enemmän käytössä ja myös vesivoiman tarjontatilanteen pitäisi olla vähemmän ylijäämäinen. Viimeisen viikon aikana aluehintaerotuotteet ovat olleet laskussa systeemituotteiden nousun seurauksena.

Koronavirusepidemia ja STUK:n vaatimat korjaustyöt ovat aiheuttaneet epävarmuutta Olkiluoto 3:n valmistumisaikatauluun. Laitoksen kaupallisen käytön aloitus saattaa siirtyä maaliskuuta 2021 kauemmaksi.

Suomen hinnat ovat olleet laskussa 2020. Aluehintaerot systeemihintaan ovat kasvaneet merkittävästi kesän aikana, kun laitoksia on ollut huollossa Ruotsissa ja Suomessa. Lisäksi Norjan vahva vesitilanne ja siirtorajoitukset Norjasta ulospäin ovat pitäneet systeemihintaa alhaisena. Hiililauhteen muuttuvat kustannukset ovat ensi vuoden osalta n. 47,5 €/MWh. Päästöoikeuden hinnan vahva nousu tukee Suomen aluehintoja ensi vuoden osalta ja kasvattaa hieman myös aluehintaeroja, mikäli maakaasun hinta pysyy matalana ja Olkiluoto 3 myöhästyy.

Lähde: Power-Deriva